← Miten kohti huomista?

Gaia-projekti · Luku 2

Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana

KAINMAAILMA / LUONNON EHDOILLA TURVALLISEEN TULEVAISUUTEEN
Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana
1 / 5
Luonnon merkitys ja
historiallinen aikajana
Luonto on kaiken elämän perusta
Luonto on ihmiskunnan ehdoton elinehto. Sen hyvinvointi on asetettava
ensimmäiseksi, koska terveys, ravinto, turvallisuus, yhteiskunta ja talous
rakentuvat sen varaan.
Tarvitsemme hengityskelpoista ilmaa, puhdasta vettä, elävää maaperää ja toimivia
ekosysteemejä joka päivä. Raha on ihmisen luoma väline, mutta luonto ylläpitää
elämäämme. Jos tuhoamme elämisen edellytykset, mikään kerätty varallisuus ei
korvaa niitä.
Luonnosta huolehtiminen kuuluu siksi kaiken päätöksenteon perustaksi. Talouden
tehtävä on turvata hyvän elämän mahdollisuudet luonnon kantokyvyn rajoissa.
Taloudellinen toiminta, joka heikentää tätä perustaa, vaarantaa samalla oman
tulevaisuutensa.
Ihminen kuuluu elonkirjoon
Ihminen on osa luontoa ja sen suhteiden verkostoa. Elämämme riippuu kasvien
yhteyttämisestä, pölyttäjistä, maaperän pieneliöistä sekä veden ja ravinteiden
kierrosta. Riippuvuus säilyy, vaikka emme huomaisi sitä omassa arjessamme.
Luonnon merkitys ulottuu paljon maisemien kauneutta ja virkistäviä metsäretkiä
syvemmälle. Kyse on siitä, että voimme ylipäätään elää.
Myös muilla eliöillä on oma arvonsa riippumatta niiden hyödystä ihmiselle. Emme
asuta maailmaa yksin, eikä oikeutemme hyvään elämään oikeuta hävittämään muiden
elämän edellytyksiä. Vastuumme ulottuu sekä tuleviin ihmissukupolviin että koko
elonkirjoon.
KAINMAAILMA / LUONNON EHDOILLA TURVALLISEEN TULEVAISUUTEEN
Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana
2 / 5
Historiallinen muutos: läheisestä riippuvuudesta
etääntymiseen
Läheinen riippuvuus luonnosta
Luonnon todellinen merkitys ei ole historian aikana vähentynyt. Muuttunut on se,
kuinka näkyvästi riippuvuutemme luonnosta on läsnä arjessa ja kuinka paljon painoa
sille annetaan yhteiskunnan päätöksissä.
Metsästäjä-keräilijäyhteisöissä selviytyminen edellytti ympäristön tarkkaa tuntemista.
Eläinten liikkeet, kasvien kasvupaikat ja vuodenaikojen vaihtelu olivat jokapäiväistä
tietoa. Monissa kulttuureissa tämä riippuvuus ilmeni luonnon kunnioittamisena ja
ihmisen paikan ymmärtämisenä osana elävää kokonaisuutta.
Maanviljely muuttaa suhdetta ympäristöön
Maanviljely muutti suhdetta ympäristöön. Ihminen muokkasi maata entistä
voimakkaammin, mutta riippuvuus maaperästä, vedestä ja säästä säilyi
konkreettisena. Viljely raivasi luonnonympäristöjä, mutta pitkäaikainen niitto ja
laidunnus myös synnyttivät monimuotoisia perinneympäristöjä. Menneisyyden
luontosuhde ei siis ollut kaikkialla samanlainen eikä aina sopusointuinen.
Teollistuminen kasvattaa luonnonvarojen käyttöä
Teollistuminen kasvatti luonnonvarojen käytön aivan uuteen mittakaavaan. Koneet ja
fossiilinen energia mahdollistivat tuotannon ja aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisen.
Samalla luontoa alettiin yhä voimakkaammin tarkastella raaka-ainevarastona ja
taloudellisen hyödyn lähteenä.
Massakulutus etäännyttää seuraukset arjesta
Massakulutuksen myötä tuotannon seuraukset ovat etääntyneet monen ihmisen
arjesta. Näemme valmiin tuotteen, mutta emme välttämättä sen vaatimaa
maankäyttöä, vettä, energiaa tai syntyneitä vahinkoja. Tämä etäisyys voi synnyttää
harhakuvan, että elämämme olisi irtautunut luonnosta.
KAINMAAILMA / LUONNON EHDOILLA TURVALLISEEN TULEVAISUUTEEN
Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana
3 / 5
Tieto kasvaa, mutta toiminta ei muutu riittävästi
Tässä on aikamme vakava ristiriita: ymmärrämme yhä paremmin luonnon
merkityksen, mutta tämä tieto ei riittävästi ohjaa elämäntapaamme, taloutta ja
päätöksentekoa.
Tunnistamme monimuotoisuuden arvon, mutta hävitämme elinympäristöjä. Tiedämme
luonnonvarojen rajallisuuden, mutta tavoittelemme jatkuvasti lisää aineellista
kulutusta. Luonnon heikentäminen voi näyttää taloudellisesti kannattavalta, kun sen
todelliset kustannukset jäävät muiden ihmisten, muun eliökunnan ja tulevien
sukupolvien kannettaviksi.
Tieto muuttuu vastuuksi vasta silloin, kun se näkyy valinnoissamme. Meidän
on arvioitava hyvinvointia myös sen perusteella, säilyvätkö elämää ylläpitävät
järjestelmät toimintakykyisinä.
Luonnon heikentyminen lisää yhteiskunnan
haavoittuvuutta
Luonnon köyhtyminen ja yhteiskunnan haavoittuvuus kietoutuvat toisiinsa.
Ruoantuotanto, veden saatavuus, terveys ja turvallisuus tarvitsevat toimivia
ekosysteemejä.
Haavoittuvuus kasvaa myös silloin, kun elintärkeät toiminnot ovat riippuvaisia
harvoista suurista yksiköistä ja pitkistä toimitusketjuista ilman toimivia vaihtoehtoja.
Häiriö yhdessä kohdassa voi silloin vaikuttaa laajalle.
Keskittämisen hyötyjä on siksi arvioitava yhdessä sen riskien kanssa. Paikallinen
osaaminen, monipuolinen ruoantuotanto, lähipalvelut ja toisiaan tukevat yhteisöt
vahvistavat kykyämme selviytyä vaikeuksista. Luonnon monimuotoisuudesta
huolehtiminen kuuluu samaan turvallisuuden perustaan.
Suunnan muuttaminen on mahdollista
Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Voimme yhdistää tutkimustiedon, paikallisen
kokemuksen ja teknologian sellaiseen elämäntapaan, joka turvaa luonnon
uusiutumisen.
Tämä edellyttää elinympäristöjen suojelemista ja ennallistamista, luonnonvarojen
ylikulutuksen vähentämistä sekä tuotannon ja kulutuksen sovittamista ekologisiin
rajoihin. Samalla tarvitsemme yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus osallistua,
huolehtia lähiympäristöstään ja tukea toisiaan.
Ratkaiseva kysymys kuuluu: säilyttävätkö tämän päivän päätöksemme
huomisen elämisen mahdollisuudet?
KAINMAAILMA / LUONNON EHDOILLA TURVALLISEEN TULEVAISUUTEEN
Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana
4 / 5
Historiallinen aikajana ja edessämme oleva valinta
Kaavio kuvaa yleistäen erityisesti teollistuneiden yhteiskuntien kehitystä. Se ei aseta
kaikkia kulttuureja samaan kehityskulkuun. Luonto on ollut jokaisessa vaiheessa yhtä
välttämätön.
Metsästäjä-keräilijäyhteisöt
luonnon tunteminen turvaa arjen
Maatalousyhteiskunnat
yhteys maahan säilyy, muokkaus lisääntyy
Teollistuminen
luonnonvarojen käyttö kasvaa voimakkaasti
Massakulutus
kulutuksen luontovaikutukset etääntyvät arjesta
Nykyhetki
tieto kasvaa, mutta luonto heikkenee
Nykyinen suunta jatkuu
elämän perusta ja turvallisuus
heikkenevät
Suunta muuttuu
luonnon hyvinvointi ohjaa taloutta ja
arkea
KAINMAAILMA / LUONNON EHDOILLA TURVALLISEEN TULEVAISUUTEEN
Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana
5 / 5
Kaavio avattuna tekstimuotoon
1. Metsästäjä-keräilijäyhteisöt
Luonnon tarkka tunteminen turvaa arjen. Selviytyminen perustuu eläinten, kasvien,
vuodenaikojen ja ympäristön tuntemiseen.
2. Maatalousyhteiskunnat
Yhteys maahan säilyy, mutta ihminen muokkaa ympäristöä aiempaa voimakkaammin.
Riippuvuus maaperästä, vedestä ja säästä pysyy konkreettisena.
3. Teollistuminen
Koneet ja fossiilinen energia kasvattavat tuotantoa ja luonnonvarojen käyttöä. Luontoa aletaan
tarkastella yhä enemmän raaka-ainevarastona.
4. Massakulutus
Tuotanto ja kulutus kasvavat, mutta niiden luontovaikutukset etääntyvät arjesta. Valmiin
tuotteen taakse jäävät maankäyttö, vedenkulutus, energiankulutus ja ympäristöhaitat.
5. Nykyhetki
Tieto luonnon merkityksestä kasvaa, mutta luonto heikkenee edelleen. Ymmärrys ei vielä
riittävästi ohjaa kulutusta, taloutta ja päätöksentekoa.
6. Nykyinen suunta jatkuu
Jos luonnon heikentyminen jatkuu, elämän perusta ja yhteiskunnan turvallisuus heikkenevät.
Ruoantuotanto, veden saatavuus, terveys ja yhteiskuntien toimintakyky joutuvat yhä
suurempaan vaaraan.
7. Suunta muuttuu
Jos luonnon hyvinvointi alkaa ohjata taloutta ja arkea, voimme suojella ja ennallistaa
elinympäristöjä, vähentää ylikulutusta sekä sovittaa tuotannon ja kulutuksen ekologisiin
rajoihin.
Kaavion keskeinen valinta tapahtuu nykyhetkessä: voimme jatkaa luonnon heikentämistä tai
muuttaa suuntaa niin, että luonnon uusiutuminen ja elämää ylläpitävät järjestelmät asetetaan
päätöksenteon perustaksi.
Jos emme panosta luonnon hyvinvointiin,
vaarannamme oman elämämme perustan.
Ruoan, puhtaan veden ja turvallisen elinympäristön saatavuus
heikkenee. Terveysriskit ja yhteiskuntien häiriöherkkyys kasvavat, ja
tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään kaventuvat. Jos
elämää ylläpitävät ekosysteemit romahtavat, myös niiden varaan
rakentuneet yhteiskunnat voivat romahtaa. Mikään rahamäärä ei
korvaa menetettyjä elämän edellytyksiä.

Ajatuskartta

Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana: luonto elämän perustana, historiallinen kehitys, nykyhetken haasteet ja tulevaisuuden valinnat.

Avaa ajatuskartta suurena

Luonto on yhteiskunnan kriittisin infrastruktuuri

Avaa äänite erikseen · Lataa äänite

Luonto ja aikajana – video

Luonnon merkitys ja historiallinen aikajana

Katso video YouTubessa